Imetys

4.8.2018 | Sonja Toivola

Imetyskoulu

Äidinmaito on aina oikeanlaista lapselle

Maito on aina juuri oikeanlaista superfoodia lapselle, ja muuttuu vauvan kasvaessa. Pikkuvauvaakin vanhempi lapsi saa yhdestä tai kahdestakin imetyskerrasta vuorokaudessa huikean annoksen ravintoaineita, vasta-aineita sairauksille sekä tietenkin läheisyyttä ja turvaa.

FemiHealth Sonja Toivola

By Sonja Toivola

FemiHealth Oy on imetysmyönteinen yritys, joka on äidin ja vauvan tukena monella tasolla. Meillä FemiHealthin tiloissa, vastaanotolla ja äiti-vauvaryhmissä saa aina imettää, ja imetyksen haasteissa tarjoamme palveluitamme niin imetysohjaukseen, ergonomiaan kuin äidin ja vauvan kehon kireyksiä helpottamaan esimerkiksi osteopaattisin hoidoin.

Ennen kaikkea haluaisimme lisätä imetysrauhaa ja päätösvaltaa imettämisestä, imetyksen kestosta ja ylipäätään riittävää ja oikeaa tietoa siihen liittyen. Tässä muutama imetykseen liittyvä fakta näin imetysviikon kunniaksi:

Mitä maailman terveysjärjestö WHO siitä sanoo?

WHO:n suositus on luettavissa kokonaisuudessaan täältä, ja tiivistettynä WHO suosittelee täysimetystä vauvan 6kk ikään saakka sekä osittaisimetystä kahteen vuoteen saakka tai niin kauan, kuin äiti ja vauva haluavat jatkaa. Täysimetys tarkoittaa, ettei vauva saa mitään (tarpeellisten lääkkeiden ja D-vitamiinin lisäksi) muuta kuin äidinmaitoa, ei edes vettä. Tämä ei aina syystä tai toisesta onnistu, ja siitä ei tarvitse syyllistyä, sillä osittaisimetyskin on imetystä ja jokainen äidinmaitopisara on arvokas.

“Ennen kaikkea haluaisimme lisätä imetysrauhaa ja päätösvaltaa imettämisestä, imetyksen kestosta ja ylipäätään riittävää ja oikeaa tietoa siihen liittyen. “

Maito on aina oikeanlaista lapselle

Maito on aina juuri oikeanlaista superfoodia lapselle, ja muuttuu vauvan kasvaessa. Aivan ensimmäiset tipat maidontuotannon käynnistyessä ovat hyvin erilaisia niin ravintosisällöltään kuin ulkonäöltäänkin, mutta koskaan maito ei muutu turhaksi ”sokerilitkuksi” lapselle. Pikkuvauvaakin vanhempi lapsi saa yhdestä tai kahdestakin imetyskerrasta vuorokaudessa huikean annoksen ravintoaineita, vasta-aineita sairauksille sekä tietenkin läheisyyttä ja turvaa. Imetys on aina paljon muutakin kuin ravintoa, ja sen tuoma läheisyys ja vuorovaikutus tukevat vauvan kiintymyssuhdetta ja turvallisuudentunnetta sekä antaa lohtua.

Äidin tai vauvan sairastaessa maidon koostumus muuttuu ja vauva saa maidosta tärkeitä vasta-aineita. Maito muuttuu myös sään mukaan, ja riittää sellaisenaan helteelläkin alle 6kk ikäiselle vauvalle janojuomaksi – kunhan äiti muistaa itse myös juoda tarpeeksi!

Miksi imetys puhututtaa, mikä siinä on vaikeaa?

Imetyksen haasteita voi ilmetä koko imetysmatkan aikana vauvan kasvaessa ja kehittyessä, mutta useimmat äidit kohtaavat haasteita alkutaipaleellaan. Jo synnytyssairaalassa maidonnousun kanssa voi ilmetä haasteita, ja sen jälkeen kotiutuessa viikkojen kuluessa voi kasvaa huoli ja pelko siitä, riittääkö maito. Toisaalta alku voi sujua helposti, ja vasta kuukausien myötä vauva voi esimerkiksi hampaiden kasvaessa kokeilla niitä äidin rintaan kivuliaasti tai imuote voi muuten hetkellisesti muuttua hampaiden myötä. Yksi tyypillinen vaihe on hieman myöhemmin vauvan kasvaessa ja kiinnostuessaan ympäröivästä maailmasta niin paljon, ettei malttaisi enää syödä rinnalla kunnolla. Tämä usein kostautuu seuraavana yönä, jolloin vauva ”tankkaa” eli syö yöaikaan tiheään, ja äiti ehti jo toivoa öiden alkavan sujua enemmän nukkuen kuin valvoen ja imettäen.

Vauvavuoden aikana tulee vastaan vaiheita, vaiheita ja vaiheita.

Vaiheissa on se hyvä puoli, että ne menevät ennemmin tai myöhemmin ohi, mutta sitten onkin seuraavan vuoro. Jos on toiveissa jatkaa imetystä, suositus on mennä aina lapsentahtisesti ja näin ollen imettää aina vauvan halutessa. Se tarkoittaa missä ja mihin aikaan tahansa – ja tähän soisimme imetysrauhan äideille. Sanonta kuuluu, että vauva voi syödä kolmen tunnin välein tai kolmesti tunnissa – ja kaikkea siltä väliltä. Imetykseen ja maidon riittävyyteen pätevät kysynnän ja tarjonnan lait, mikä tarkoittaa sitä, että maitoa muodostuu juuri niin paljon kuin sitä poistuu. Lapsentahtinen imetys takaa maidon riittävyyden myös vauvan kasvaessa.

Mistä sitten tiedän, riittääkö maito?

Vauvan tulee siis saada syödä lapsentahtisesti, vähintään 8-12 kertaa vuorokaudessa. Vastasyntyneiden kohdalla vaippoja tulee kastua päivässä vähintään yhtä monta kappaletta kuin vauvalla on ikää vuorokausina, neljän päivän iästä eteenpäin vähintään viidesti. Imetys ei saa sattua äitiä, ja vauvan tulee imeä tehokkaasti ja niellä maitoa.

Jos vauva kasvaa (neuvolassa ei olla huolissaan painonkehityksestä? vaatteita jää koko ajan pieniksi?) sekä pissaa ja kakkaa riittävästi, maito riittää. Vaikka vauva olisi itkuinen, tyytymätön ja rinnat tuntuisivat tyhjiltä (ne eivät koskaan ole!), maidon riittävyyden turvamerkkien täyttyessä kyse on mitä todennäköisimmin jostain muusta. Mikäli vauva on kovin uninen tai tuntuu imevän heikosti rinnasta, imetys sattuu, vauva vaikuttaa erityisen tyytymättömältä ja/tai edellä mainitut imetyksen turvamerkit mm. vaippojen kastumisineen eivät täyty, on syytä hakea apua.

Apua! Imetys sattuu

Hyvä nyrkkisääntö on, ettei imetyksen kuuluisi sattua, ja siihen kannattaa hakea apua mikäli näin on.

Syitä imetyskipuun on monia. Yksi yleisimmistä syistä on vauvan imuote, jonka korjaamalla imetys helpottuu. Vauvalla voi olla erilaisia kireyksiä, mitkä vaikeuttavat imetystä ja hyvää imuotetta, ja näihin on paljon saatavissa apua myös osteopatiasta. Kyse voi olla myös esimerkiksi sammaksesta eli hiivainfektiosta tai ihorikosta.

 

Tämä teksti julkaistiin alunperin Imetysviikon kunniaksi.

Sonja Toivola

Äitiysfysioterapeutti ja imetysohjaaja

Lisätietoa imetyksestä saat imetysohjaajilta sekä esimerkiksi Imetyksen Tuki ry:n sivuilta www.imetys.fi

Meillä FemiHealth Oy:ssä apua saat niin imetysohjaukseen kuin siihen liittyvään ergonomiaankin liittyen sekä esimerkiksi äidin ja vauvan osteopaattisella hoidolla. Lämpimästi tervetuloa!

 

Lähteet:

WHO:n imetysohjaajakoulutusmateriaali

Imetyksen Tuki ry  www.imetys.fi

WHO Breastfeeding: http://www.who.int/nutrition/topics/exclusive_breastfeeding/en/