Synnytys luomusti

27.10.2017 | Sonja Toivola

Dipl. Ravintoterapeutti Annamari Seilola:

 

Suurimmalla osalla naisista on varmasti jonkun näköinen ajatus siitä kuinka he toivoisivat synnytyksen kulkevan. Moni miettii myös kivunlievitykseen liittyviä seikkoa. Odottaessani esikoistani 6 vuotta sitten tottapuhuakseni synnytykseen valmistautumiseni oli lähes mitätöntä. En ottanut osaa synnytysvalmennukseen enkä miettinyt itse synnytystä sen kummemmin kuin, että toivoin synnyttäväni alateitse ja mahdollisimman pienellä lääkityksellä. Olin toivonut myös, että olisin saanut olla kotona mahdollisimman pitkään ennen sairaalaan siirtymistä. Asiat eivät kuitenkaan menneetkään toivomallani tavalla. Palataanpa tuohon päivään noin viitisen vuotta sitten.

Elettiin kesäkuun loppua 2012 ja laskettuun aikaan oli vielä parisen viikkoa. Lontoossa elettiin kuumia kesähelteitä. Olin istunut koko viikonlopun tukalan kuumassa luokkahuoneessa ja kun vihdoinkin pääsin pitkäkseni kotisohvalle sunnuntai iltana, tunsin märkää alushousuissani. Tottapuhuakseni en sen kummemmin ajatellut asiaa. Seuraavana aamuna mainitsin asiasta neuvolahoitajalle rutiinitarkastuksen yhteydessä. Hän passitti minut saman tein sairaalaan. Sairaalassa minua tutkittiin muutaman tunnin ajan, jonka jälkeen todettiin, että lapsivesi ripottelee pikkuhiljaa. Minut lähetettiin kotiin neuvojen kera ja toivoimme, että synnytys lähtisi käyntiin luonnollisesti illan kuluessa. Ystäväni kätilöäiti antoi minulle puhelimessa jos jonkun näköisiä ohjeita, jotta luonnonllinen käynnistyminen olisi mahdollista. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Tiistaiaamuna soitin sairaalaan sovitusti ja lääkäri pyysi minua pakkaamaan kassini ja tulemaan sairaalaan. Synnytys tulisi käynnistää liiallisen infektioriskin vuoksi.

Käynnistystä yritetään ensin prostaglandiini-geelin avulla. Tämä ei kuitenkaan toiminut. Tämän jälkeen siirryttiin oksitosiinitiputukseen. En olisi arvannut tässä vaiheessa kuinka pitkä tie oli vielä edessä. Mitään ei tapahtunut yli vuorokauteen. Makasin sängyssä ja tunti tunnilta oloni kävi tukalammaksi ja tukalammaksi. Synteettinen oksitosiini ei toimi kivunlievittäjänä ja siksi käynnistettäessä supistukset ovat hyvinkin kipeitä. Oksitosiinista tuonnempana.  En saanut syödä, en liikkua enkä käydä suihkussa. Aluksi minun annettiin käydä tarpeillani vessassa, mutta jossain vaiheessa tämäkin kiellettiin. Oletin, että tämä kaikki on normaalia. Tunnit kuluivat hitaasti ja supistukset voimistuivat. Kun käynnistyksestä oli kulunut yli 24 tuntia, kohdunsuun aukeamisesta ei ollut tietoakaan. Tyttö kuitenkin näytti voivan hyvin masussani. Tämä tieto rauhoitti minua. Lopulta annoin periksi kivunlievitykselle. Hoitaja ehdotti parasetamolia. Tämä oli yhtä tyhjän kanssa. Sen jälkeen kokeiltiin kaasua. Tämä vain aiheutti pahaa oloa. Yksi seikka johon itse kiinnitin huomiota, oli käsivarteni turpoaminen lähes muodottamaksi. Myös puolisoni ihmetteli asiaa, mutta vuoteeni vieressä seisovia  lääkäreitä, lääkäriopiskelijoita ja kätilöitä tämä ei tuntunut mietityttävän. Sitä he kuitenkin ihmettelivät miksi synnytys ei ole käynnistynyt yli 24 tuntia kestäneestä tiputuksesta huolimatta. Syykin selvisi tietenkin jälkikäteen. Tippa oli asetettu huolimattomasti ja osa nesteestä päätyi ihon alle turvottaen käsivarteni. Voisinkin sanoa, että tippa oli koko synnytyksen kivulian tai oikeastaan epämielyttävin kohta. Kun huomautin asiasta, kätilö ihmetteli, että mikä siinä muka on vikana.

Kivut kävivät sietämättömiksi. Kätilö ehdotti epiduraalia. Olin auennut hädin tuskin 2 cm tässä vaiheessa. Suostuin epiduraaliin. Tämä ei kuitenkaan auttanut kipuun. Noin 30 tuntia käynnistyksen jälkeen, lääkäri totesi, että ainoa mahdollisuus on enää keisarinleikkaus. Itkin, koska minua harmitti niin paljon. Saattaa ehkä kuulostaa hassulta, mutta olin pettynyt itseeni. Halusin kokea synnytyksen. Olinhan valmistaututunut synnytykseen hypnobirthing DVD:n avulla. Varmaan ainoa asia, jonka tein synnytykseen valmistautumisen eteen. Halusin ”testata” oppimaani hengitystekniikkaa oikeassa tilanteessa.

Minulle ei kuitenkaan annettu vaihtoehtoja. Lääkäri totesi, että yhtään ei voida enää pitkittää. Olihan lapsivesi alkanut tihkumaan jo yli 60 tuntia sitten. Olin seuraavana menossa leikkausaliin. Tätä odotellessa ihana kätilöni kuitenkin päätti tehdä vielä viimeisen sisätutkimuksen. Kaikkien yllätykseksi olinkin täysin auki (tunnissa nollasta sataan!) ja kätilö ilmoitti, että nyt tyttö aletaan synnyttämään. Hurmaava tyttäreni syntyi 15 minuuttia myöhemmin. Loppu hyvin kaikki hyvin.

Tästä kaikesta oppineena päätin kuitenkin tehdä asiat eri tavalla tällä kertaa ja itse aktiivisesti hankkia tietoa luonnollisesta synnytyksestä ja siitä kuinka voin vaikuttaa asioiden kulkuun ainakin osittain. Odotan toista vauvaani 22. viikolla ja otin osaa FemiHealth Oy:ssa toimivan kätilön Emmi Rissasen luonnolle Luonnonmukainen synnytys parisen viikkoa sitten. Suosittelen luentoa lämpimästi. Luento voimaannutti minua aivan uskomattomalla tavalla ja tunnen olevani valmis synnytykseen. Olo on oikeastaan aika malttamaton. Tiedän tällä kertaa mitä pyytää ja vaatia.

Emmillä on ihana tapa kertoa asioista. Hän on suunnattoman rauhallinen ja empaattinen. Juuri sen kaltainen ihminen, jonka toivoisin olevani rinnallani seuraavassa synnytyksessäni. Luento sai minut ymmärtämään valmistautumisen tärkeyden. Niin kuin Emmi sanoo pettymys on suuri, jos jokin menee pieleen ja valmistauduit huonosti. Juuri näin minulle kävi. Tiedän, että luultavimmin asiat olisivat menneet toisin ensimmäisen synnytyksen suhteen, jos olisin ollut asioista tietoisempi. Minulta puuttui itsevarmuus ja luottamus omaan kehoon. Olisin myös ymmärtänyt kyseenalaistaa miksi en saanut liikkua tipan kanssa ja miksi ruokailu ei ollut mahdollista. Suomessa luutavimmin ei olisi toimittu näin. Tämän kuvan olen saanut kätilö- ja lääkäriystäviltäni. Hidastiko makaaminen synnytyksen kulkua?

Synnytystä en ole kuitenkaan koskaan osannut pelätä. Pidän sitä niin luonnollisena tapahtumana. Naiset ovat synnyttäneet aikojen alusta asti. Kunhan luotat kehoon ja kuuntelet kehon sekä vauvan viestittämiä viestejä, voit luultavasti paremmin. Emmi puhuu luennolla hormonien vaikutuksesta synnytyksen kulkuun. Hormonien osuutta usein jopa vähätellään. Niiden tarkoituksena on kuitenkin valmistella kehoa ja mieltä, käynnistää synnytys, ohjata synnytyksen kulkua, vähentää kiputuntemuksia sekä auttaa synnyttäjää jaksamaan. Tärkeimpänä toimii oksitosiini. Kyseinen hormoni toimii synnytyksen käynnistäjänä sekä pitää synnytystä käynnissä. Eri seikoilla voidaan vaikutta oksitosinin tuotantoon. Puolison hellä kosketus ja ystävälliset sanat, hieronta, hymy, hyvä ravinto, turvallisuuden tunne, ympäristön rauhallisuus ja hiljaisuus kaikki tukevat oksitosinin tuotantoa. Itse ajattelen omaa synnytystilannettani, jossa huoneessani ramppasi tuntemattomia ihmisiä vähän väliä. Trafiikki oli ajoittain hyvinkin vilkasta. Tämä ei varmasti osaltaan edesauttanut kehon omaa oksitosiinin tuotantoa. Koin olevani näytillä.

Toiseksi Emmi mainitsee endorfiinin. Tämä toimii kehon omana kipulääkkenä ja auttaa jaksamaan. Endorfiini ja oksitosiinitasot nousevat synnytyksen edetessä. Adrenaliinia puolestaan erittyy kun synnyttäjä tulee häirityksi, hänellä on epämukava turvaton olo tai hänellä on nälkä. Nämä kaikki pätevät omasta mielestäni ekaan synnytykseeni. Eritoten epätietoisuus ja nälkä vaivasivat. Adrenaliini vähentää mm. istukan hapen saantia sekä saattaa heikentää supistuksia. Ne saattavat jopa lakata kokonaan.

Emmi puhuu hiukan myös ravinnon tärkeydestä. Siitä kirjoitan toisella kertaa lisää. Emmin ohjeista mieleepainuvimmat olivat varmasti kuitenkin seuraavat vinkit; anna kehollesi aikaa synnyttää. Pysy kärsivällisenä äläkä kiirehdi (tämä tosin ei ole minulle ominaista yleisestikkään…). Synnytyksestä itsestään tulisi nauttia sen sijaan, että se olisi pelkkä suoritus. Toinen vinkki, joka pätee moneen asiaan elämässä. Meidän tulisi nauttia myös tekemisestä eikä vain tuloksesta. Näitä ohjeita hyödynnän myös ravintoterapia-asiakkaitteni kanssa. Nauti ruokavaliomuutoksen tuomista uusista mahdollisuuksista. Nauti ravinnosta äläkä vain ja ainoastaan tuijota puntaria tai mittanauhan lukuja. Se tästä aiheesta kuitenkin nyt.

Luento toi minulle tutuksi eri synnytyksen vaiheet ja kuinka kipua voidaan lievittää luonnollisesti. Akupistepainanta, hieronta, hyväily, liike, hengitys, äänet ja musiikki saattavat kaikki lievittää kipua.  Nämä antavat myös puolisolleni aivan erilaiset työkalut synnytykseen. Tällä kertaa synnytämme yhdessä lauseen aivan eri merkityksessä kuin edellisellä kerralla. Hän ymmärtää aivan eri tavalla hänen roolinsa synnyttäjän eli minun rinnalla. Mieleni on luottavainen kunhan kuuntelen kehoani. Annan luonnon ohjata asioiden kulkua. Tietenkin pahin pelkoni on, että joudun turvautumaan ajatukseni vastaisiin keinoihin pakon saattelemana. Yritän kuitenkin ajatella, että vaikutan siihen mihin voin vaikuttaa. Ymmärrän kipua myös eri tavalla nyt. Se saattaa tuntua pelottavalta, mutta kuitenkin luonnolliselta. Kipu on osa synnytystä ja omaan kipukokemukseen pystyy vaikuttamaan. Kipu ei ole vihollinen tässä tilanteessa vaan oikeastaan merkki siitä, että asiat etenevät niin kuin pitääkin. Aion hyödyntää hypnobirthing CD:täni myös tällä kertaa.

Myös synnytysasennolla on merkitystä. Ymmärsin luennon myötä kuinka luonnotonta makuuasennossa synnyttäminen oikeastaan on. Tämähän rikkoo jo painovoimalakiakin. Tuntuukin paljon luonnollisemmalta synnyttää kyykyssä tai kontillaan. Onhan vauvalla  myös enemmän tilaa tulla ulos. Eroa makuuasentoon saatta olla jopa 5 cm. Aikamoista mielestäni. Miksi näistä asioista ei puhuta enemmän vai olenko vain minä tiedoton?

Oli miten oli, nyt tiedän tämän ja paljon muutakin synnytyksestä. Mieleni on levollinen tulevan suhteen ja oikeastaan odotankin, että pääsen kokemaan kaiken tämän. En voi varmasti sanoa kuinka tulee käymään, mutta mieleni on huomattavasti luottavaisempi. Jos asiat eivät mene suunnitelmien mukaan, otetaan käyttöön b-vaihtoehto. Jokatapauksessa tiedän tehneeni parhaani. Knowledge is power!

-Annamari Seilola

 

Seuraa koulutuskalenteriamme, jonne päivitämme Emmin seuraavia luentoja ja synnytysvalmennuksia! Ihanalle Emmi-kätilölle voit varata yksilöajan tästä.

Annamari ottaa myös vastaan FemiHealth Oy.ssa. Hän ohjeistaa asiakkaitaan
raskauden ajan ravinnossa sekä antaa ravintoneuvontaa hedelmällisyyden
optimointiin ja synnytyksestä palautumiseen. Hänelle voit varata ajan tästä.